Katsaus vuoteen 2012 ja ehkä myöskin tulevaan vuoteen 2013

Voisihan sitä blogia päivittää useamminkin kuin kaksi kertaa vuodessa? Itävallan reissublogihan tämä alunperin oli, mutta kaipa muutkin koiramaiset tapahtumat sopivat alkuperäisen otsikon alle, harvemmin nekään ovat omassa pihassa, joten reissussahan sitä ollaan. Jokaikisestä harjoituksesta en lupaa kirjoitella, mutta jospa vaikka kokeet ja näyttelyt tulisi kirjattua, sekä erikoistreenit; tulisi ehkä myös kirjattua hyviä harjoituksia muistiin vastaisuuden varalle.
Nyt täytyy sitten yhdellä istumalla käydä läpi koko vuosi 2012, lähinnä koirien näkökulmasta.

Doris

Doriksen elämässä ei kovin paljon virallisia tapahtumia ole tänä vuonna ollut. Itävallan reissun viimeiset postit kuitenkin tulivat: CZ Champion kunniakirja. Sen kuvaa en nyt löydä, joten korvatkoon näkymät Tsekin ja Suomen tietokannoista asian

Muuten Doriksen eloa tänä vuonna on varjostanut vakava sairaus. Helmikuussa alkoivat erilaiset vatsaoireet, joiden aiheuttaja, vatsa- ja suolistotulehdus, selvisi vasta tähystyksessä otettujen koepalojen perusteella. Patologin lausunnon perusteella voitiin aloittaa oikea lääkitys, kortisoni. Kolikolla on aina kääntöpuoli ja alkukesästä näytti, että Doriksen maksa ei kestä kortisonilääkitystä. Annostusta on kuitenkin pienennetty n 2 kuukauden välein, ja niinpä lomien jälkeen eläinlääkärin kommentti maksakokeista oli: Nyt on syytä iloita! Maksa-arvot olivat siis parantuneet kun lääkeannosta oli pienennetty. Nyt ollaan tilanteessa, että annostus on enää kymmenesosa aloitusannoksesta, ja sitäkin on tarkoitus pienentää ja toivon mukaan voidaan kokeilla lääkityksestä luopumista kokonaan. Tammikuussa mennään kuitenkin taas maksakokeisiin varmuuden vuoksi. Muuten Doris on oma itsensä :)

Freja

Freja on ollut aktiivisempi tänä vuonna. Näyttelyitä käytiin Suomessa kolme. Näin jälkeenpäin harmittaa, ettei tullut ilmoitettua kesän kv-näyttelyihin silloin kun oli karvaa. Painotettiin koepuolta ja sittenhän siinä kävi niin, että toukokuussa tuli juoksu ja kesällä ei saatu koepaikkaa, joten olisi aivan hyvin voitu käydä näyttelyissä, mutta siinä vaiheessa oli sitten jo ilmot menneet umpeen. Inttivalion aikaraja tuli täyteen lokakuun alussa, mutta silloinpa sitten oli karvat kokonaan poissa, niin että viimeisen cacibin metsästys menee ensi vuodelle.

Suomen tulokset:
14.4. erikoisnäyttely KÄY ERI tuomari Ann Youens
28.4. Lahti kv KÄY ERI1 SA "PN5" tuomari Leni Finne
28.7. Mikkeli kv KÄY ERI4 tuomari Paula Rekiranta

Freja erkkarissa. Kuva Satu Saarinen

Freja Mikkeli kv:ssä. Kuvat Fierymill, Ramin ja Anna Miraftabi

Käsi liian korkealla, siksi pää nousee ja on vinossa. Hyi hyi esittäjä!



Tässä olisi aika hyvä asento, harmi että kuvakulma on etuviistosta.



Mitähän tästä voi sanoa muuta kuin että ei hyvä - kuva hyvä mutta koiran seisotus ei hyvä.








Baabun kanssa innostuttiin näyttelymatkalle Venäjälle juhannuksena. Bussilla mentiin Pietariin tuplainttiin. Helppo tapa mennä näyttelyyn, kun matkanjärjestäjä hoitaa viisumit, hotellit, kuljetukset yms. Baabun Nappi (Flat Garden's Arthur VII) oli ROP molempina päivinä ja toisena vieläpä RYP3! Hyvät tuliaiset saatiin mekin:
23.6. Pietari kv KÄY ERI1 RU-sert RKF-sert cacib tuomari Jos de Cuyper >> RUS MVA ja RKF MVA (jälkimmäisestä ei kyllä ole tietoa mikä on tarkka titteli ja vahvistaako meidän kennelliitto tämän tittelin)
24.6. Pietari kv KÄY ERI1 RU-sert RKF-sert cacib tuomari V. Ivanisheva

Baabun kanssa matkaperinteeseen kuuluu aina kuohariaperitiivi, ja tietysti oikeista laseista.

Sängynpäätykin oli saanut logon. Huone kylppäreineen oli ihan siisti, parvekekin oli.

Baabu ja Nappi podiumilla

Ja toinen kansanperinne Jämsänkoskelta: cacibin saaminen edellyttää Irish Coffeeta edellisenä iltana. Koska emme halunneet jättää mitään sattuman varaan, toimme kaikki tarveaineet kotoa: irkkuviski, kahvi, vedenkeitin, asialliset mukit, sokeri.

Muuten kiva hotelli, mutta meidän huoneessa oli kolme alienia.

Hotellin kukkeuden päivät ajoittuvat kauas neuvostoaikaan. Huone oli siisti, ja hotellin sijainti oli hyvä, vain pari kilometriä näyttelypaikasta.

Näyttelypaikkana oli ostoskeskuksen yhteydessä oleva näyttelyhalli. Ostarin puolelta löytyi bling bling -kaakelikauppa.

Koepuolella oltiin tosiaan aktiivisempia. Kauden teemahan oli saada jännittävälle ohjaajalle kisakokemusta ja samalla tietysti koiralle myös, ja täytyy sanoa, että kyllä tämä kuuri tepsi ja löytyi yhteistyötä ja luottamusta koiraan ja sen osaamiseen.

WT-kokeissa startattiin 5 kertaa ja NOME B -kokeissa 2 kertaa, ja näin siellä kävi:
15.4. WT ALO0 7 p. tuomari Harri Siven - huom komeat koeuran aloituspisteet :)
21.4. WT ALO3 47 p. tuomari Tobina Nyman
16.6. B ALO0 tuomari Harri Siven
7.7. B ALO0 tuomari Vesa Hietikko
29.9. WT ALO2 52 p. tuomari Jan Lorenzen - tämä koe oli WT-mestaruus ja Freja oli ainut flatti joka sai tuloksen
6.10. WT ALO1 82 p. tuomari Reima Ronkainen >> ensi kaudella AVOimeen luokkaan
13.10. WT ALO0 47 p. tuomari Reima Ronkainen

Loppuvuosi on mennyt aika laiskoilla treeneillä, tosin on kyllä ollut tosi paljon työmatkoja, jotka ikävästi sotkevat harrastustoimintaa. Nyt täytyy ottaa taas napakampi ote, että päästään kokeisiin mukaan heti kauden alussa. Ensimmäiset WT-kokeet näyttävät olevan 20.4. - tähtäin on siis siellä. Juoksut tulevat Frejalla heinä-elokuussa, joten on yritettävä olla aktiivinen alkukaudesta, silloin kun on ehkä helpompi myös päästä kokeisiin.

Muuta

Flattileirillä käytiin oppia hakemassa ruotsalaisilta kouluttajilta. Kirjoittelin kyllä kaikki harjoitukset ylös, mutta paperit on hukassa, joten täytyy tarkempiin selostuksiin palata tuonnempana. Osallistuttiin myös leirin open show'hun, ja Frejahan oli BIS2!! Tuomari Viveca Lahokoski. Huom. varusteista näkee mikä on Suomen kesäsää :)

Kahdesta ensimmäisestä kuvasta kiitos kuulunee Markku Kastepohjalle, tosin ihan varmasti en nyt muista kuka otti kuvat.

Tässä kuvassa väsynyt mutta onnellinen sankari poseeraa kotona ja on kyllä ihan sen näköinen, että eikö jo pääsisi lepäämään!

Vuoden aikana osallistuttiin ainakin kahteen koulutuspäivään: Reima Ronkaisen wt-koulutukseen elokuussa Orimattilassa ja UMN:n nome/wt-koulutukseen marraskuussa Karjalohjalla, kouluttaja Miso Sipola. Yritän jossain vaiheessa kerätä ja kirjata myös nämä harjoitukset.

Toukokuun alussa Suomessa vieraili Julia Venäjältä mukanaan Frejan sisko Betty (Heilurihännän Happy Heart), joka astutettiin Leolla (Flat Power Criminal Intent). Pentuja tuli kaksi, ohessa linkki Evalaiz-kennelin sivulle http://www.evalaiz.ru/puppy_c.htm.
Perhekuvassa äiti ja tyttäret eli Betty, Freja ja Doris.

Frejan mielestä varmaan paras hetki oli tässä: kyyhkyjahdissa pari noutoa! Tämä oli elokuussa Pyhtäällä, ampujana Baabu. Taisi olla myös ampujan ensimmäiset kyyhkypudotukset! Toisenkin kerran päästiin kyyhkylle Frejan veljen Urhon (Heilurihännän Cool Water Man) ja emäntänsä Tanjan sekä parin muun metsästäjän kera Mäntsälässä.

Tänä vuonna kävin myös Englannissa Cruftsin koiranäyttelyssä. Matkaan tehtiin yhdessä Kirsin kanssa. Hotelli meillä oli lentokentän laidalla, ja sieltä oli ilmainen shuttle NECiin. Cruftsissa katsottiin noutajapäivä, sitten shoppailtiin ja kolmantena päivänä katsottiin terrierit. Sitten siirryttiin Martinin (kennel Jaeva) luo Rugbyyn pariksi päiväksi.

Martinille oli järjestetty yllätyssynttärijuhlat kehän jälkeen!

Martinkin täytti 60 v

Martin keskellä. Oikealla selin ihana Kate!

Martinin talo, Tower Cottage



Rugbyn keskusta

Kirsin kanssa ollaan aika hyviä shoppaamaan. Todisteena siitä tagi, jonka meidän matkalaukut sai kentällä :)

Ja tässä muutamia ihanuuksia, joita tarttui mukaan.

Koiranomistajan kirja 1940-luvulta

Postikortti Smooth coated Retriever, ei ihan tuore tämäkään

Pari flattipiirustusta, harvinaisen onnistuneita myös kriittisen kasvattajatuomarin mielestä.

Aika vähän näin jälkeenpäin muistaa kertomisen arvoisia tapahtumia. Yritetään korjata asia ensi vuonna, tosin tärkeämpää tulee olemaan treenit Frejan kanssa kuin niistä kirjoittaminen. Ylipäätään olisi hyvä niitä treenejä kirjoitella ylös, mutta kun en ole sitä ennenkään saanut aikaiseksi edes ruutupaperivihkoon, niin eipä parane lupausta tehdä nytkään.

2013

Tavoitteita täytyy olla, vaikka lupauksia en teekään. Ja Frejan osalta ne ovat:

AVO-tulos WT-kokeista - koekausi alkaa huhtikuun lopulla, siihen on heti tähtäin.

ALO-tulos NOME B -kokeista - koekausi alkaa toukokuussa.

CIB & CIE eli viimeinen cacib - tämän metsästys aloitetaan heti tammikuussa Kajaanissa, mutta kilpailu on kovaa, joten katsotaan mistä asti ja minä vuonna tätä joutuu hakemaan :).

Eiköhän näihin tavoitteisiin pääsemiseksi saa aika monta kertaa herätä ennen kukonlaulua ja autossa istua kilometrin jos toisenkin, joten mustat ovat reissussa myös vuonna 2013!

Hyvää uutta vuotta 2013! Happy new Year! Gott nytt år! Gutes neues Jahr! Gelukkig Nieuwjaar! С новым годом!

Borta bra men hemma best

Niinhän siinä kävi, että kotiinpaluu on kaukana takana eikä loppusanoja tälle reissulle tullut kirjoitetuksi, mutta korjataan asia tässä, varsinkin kun seuraavassa Flattiviestissä on juttu meidän matkasta.

Paluumatka meni hyvin. Niinkuin ounastelin, ei autossa ollut yhtään neliösenttiä vapaata tilaa.

Tässä auton toinen takaovi......

...ja tässä toinen.

Tytöilläkin oli tuollainen korotettu prinsessapeti, kaikki pehmotavara oli siellä.

Ajomatka Puolaan meni hyvin, pysähdyttiin usein, ja ajettiin satamaan check-in-pisteeseen, jossa oltiin puolen neljän maissa aamuyöllä. Hyvä ajoitus, kun check-in aukesi seitsemältä. Otettiin siinä sitten pienet tirsat. Koirat pääsi toiselle kävelylle ja sitten jo päästiinkin tsekkautumaan sisään. Itse laiva oli ihan eri paikassa, onneksi löytyi vaikka kyltitys oli aika surkeaa. Pistin auton parkkiin ja jaloitin taas tyttöjä ja istuskeltiin katsomassa kun laiva tuli satamaan ja purki lastia. Satamapoliisi ajeli ympärillä, mutta ei ollut meistä kiinnostunut. Sen sijaan bulgarialainen seurue joutui lähemmän tarkastelun kohteeksi.

Ankea satama. Kun tarkasti kastoo, näkee kun laiva peruuttaa laituriin.

Laivalla päästiin hyttiin, pesulle ja aamiaiselle, ja sitten otettiinkin tirsat. Samanlainen laiva oli kuin tullessa, sisaralus, mutta koiravessa oli hienompi, lankonkeineen kaikkineen.

 

Hienoin näkemäni koiravessa laivalla!

Seuraavana aamuna saavuttiin Vuosaareen. Tullimies oli seuraamassa laivasta tulevia matkustajia. Piruuttani pysähdyin ja tarjosin koirien papereita. Kintaallahan hän viittasi ja iloisesti kertoi, ettei näitä ole enää vuosiin katsottu! Pitäisiköhän kuitenkin?? kysyy nimim. madotukset kunnossa.

Borta bra men hemma best. Näin se vaan menee. Ihana oli tulla kotiin! Ihana naapurini oli toiminut talkkarina ja posteljoonina, joten kämppä oli kunnossa ja lämmöt päällä. Tavaroiden purkamiseen meni tovi jos toinenkin, totta puhuen joululomalla sain viimeiset tavarat paikoilleen. Olihan jobi!

Suomessa vastassa oli tämä: pimeää aamulla, hämärää päivällä ja taas pimeää aikaisin iltapäivällä. Ei edes lunta valaisemassa. Ero Itävaltaan n 2 tuntia päivä pituudessa, se kyllä tuntuu.

Nyt on jo uutta vuotta menty pitkälle. Suomeenkin on saapunut talvi, kinokset ovat korkeat. Talvi on kuulema Innsbruckissakin, sitä pääsen ensi viikolla katsomaan neljän päivän ajan. Tältä näyttää talvi 2012 Tuusulassa, helmikuun lopulla.

Tässä mustien tyttöjen reissusaalis.

Ja tässä minun keräyskohteeni eli itävaltalaiset kakkapussit - punainen taitaakin olla Saksan puolelta.

Blogi vaikenee nyt, ainakin tämän teeman osalta. Katsotaan jatkossa josko meidän elämässä tapahtuisi jotain kirjoittamisen arvoista, joka voisi blogin otsikon alle sopia.

Kiitos ja näkemiin!