Home sweet home

Suloisuudesta tiedä, mutta koti on siellä missä koirankupit on - vai miten se menikään se vanha sanonta? Itse asunnosta tulee kuvia myöhemmin, kun me muutetaan tiistaina seinän taakse numeroon 6. Tässä  ensimmäisessä asunnossa on iso olkkari, erillinen wc, iso makuuhuone, jossa on kaksi parisänkyä ja silti vaikka kuinka tilaa, mutta keittiössä on vain kaksi liesilevyä ja mikro. Tulin siihen tulokseen että ei niillä pärjää ja menin kysymään toista asuntoa, sitä jota kollega Minna oli ystävällisesti käynyt katsomassa. Se vapautuu tiistaina, joten en viitsi vielä purkaa kuin välttämättömät. Siinä häviän tilassa, mutta keittiössä on kunnon liesi. Laitan siitä sitten kuvia, tai jos oppisin ottamaan videota tuolla puhelimella niin aina parempi.

On tässä tosiaankin totuttelemista, asua kaupungissa. Innsbruck on kuitenkin melko iso kaupunki, jossa on muuten lentokenttä myös ihan kaupungissa. Lentokoneiden melua on Tuusulassakin, mutta ei liikennevaloja :-), eikä tarvitse kulkea portaita tai hissiä käyttäen. Hyvää on lyhyt työmatka 4,5 km. Nyt täytyy vaan löytää paikka missä koirat pääsisivät vähän juoksemaan vapaina. Onneksi on tuttavia täällä; yksi Doriksen pentu eli Frejan sisko tuli tänne Itävaltaan. Tämän Shainan omistajalta Marliesiltä sain Anjan yhteystiedot. Anja asuu noin 60 kilometrin päässä Innsbruckista, ja alustavasti ollaan jo puhuttu treeneistä. Anjalta sain vielä Monikan tiedot, hän asuu Innsbruckissa ja toivon mukaan osaa neuvoa kivan ulkoilupaikan. Kohta siis soitto hälle!

Ensimmäinen aamu Innsbruckissa valkeni ihanan aurinkoisena!

Tämä näkymä on parvekkeelta. Mäkkärin (joo, valitettavasti on vieressä!) takana on katu, jonka jälkeen alkaa joenrantapuisto. Näyttää tosi kivalta, kartan mukaan rannassa kulkee kävelyteitä molemmin puolin jokea, joten siitä varmaan tulee yksi meidän kaupunkilenkkipaikka.

Ja tältä näyttää olkkarin ikkunasta! Lumihuippuiset vuoret! Baabu huomio!!! Tänään vaan on pilvet matalalla.

Tässä yritys saada se joki näkymään, ehkä isosta kuvasta pilkahduksen näkee!

Tästä meidän rantapuisto alkaa, jossain patsaan takana ehkä pilkottaa keltainen talo, siellä on meidän asunto.

Ja näkymä patsaalta puistoon.

Puisto on siin ihan joen rannassa. Inn-joki, josta kaupunki on saanut nimensä. 

'

Fiksu kakkapussiteline! Ilmeisesti näitä myös käytetään, koska puisto näytti aika siistiltä! Myös roskiksia oli runsaasti, ja niitä myös tyhjennetään, koska ne eivät pursuilleet yli. 

Otetaan vielä yksi kuva tähän loppuun. Tämä on omistettu Joannalle ja isälleen Valdelle! Biodynaamisia itävaltalaisia erikoisuuksia! Otetaanko siemeniä talteen, ja miten ne kannattaa kuivattaa???

Ps. Voi kun olisi 7-8 vuotta sitten ollut kännykkäkamera ja blogi! Nyt ne muistot on todellakin vain muistoissa, osa jo unohtunut ja loput haalistuu vuosi vuodelta!