Hauskoja rekkareita näkyy paljon, mutta eihän niitä koskaan pysty kuvaamaan, kun itsekin istuu ratin takana. Onkohan hän kylpyammekauppias vai äidin pikkupoika, joka tarvitsee ego boostia???
Lauantaina käytiin treenaamassa; kyllä oli muuten harmi, että Silakan juoksu sattui täällä ollessa, meni kuukausi hyvää treeniaikaa hukkaan, mutta hyvä että nyt edes muutaman kerran päästään treenaamaan. Tällä kertaa oltiin eri paikassa, Miemingissa, kertakaikkisen hienoissa maisemissa taas. Keli oli syksyn kirpakka: varjossa vähän viileä, mutta vielä jaksaa aurinko lämmittää.
Mitään uutta ja mullistavaa ei tälläkään kertaa tehty. Aluksi otettiin tokoa ryhmässä: seuraamista pujotellen ja paikallaoloa eri versioina. Seuraaminen oli erityisen vaikeaa, kun maa oli täynnä ihastuttavia kuivaneita lehmänläjiä, jotka kovin houkuttivat kaikkia puoleensa. Sitten tehtiin pienet dummytreenit. Pellolle merkittiin neliö, ehkä 10-20 m kanttiinsa, ei kovin iso kuitenkaan. Aloituspiste oli neliön yksi kulma. Koira jätettiin paikalleen ja dummy vietiin viereiseen kulmaan. Sitten seurautettiin koira vapaana vastakkaiseen kulmaan, ja sai hakea dummyn. Sitten sama uusiksi takaisinpäin. Toisella kierroksella tehtiin parityötä, Frejan parina oli kaverimme Quincey. Lähtöpisteenä oli vastakkaiset kulmat, ja kumpikin ohjaaja vei yhtäaikaa dummyn viereiseen kulmaan. Sitten lähetettiinkin koira toiseen suuntaan hakemaan toisen ohjaajan viemää dummyä. Siinä meinasi tulla pieni selkkaus, kun Quincey tulikin Frejan dummylle. Onneksi Freja antoi periksi, ettei mitään tapahtunut. Quinceyn emäntä oli ymmärtänyt ohjeet hieman väärin ja lähetti ilmeisesti liian aikaisin, tosin en ole varma oliko tarkoitus lähettää yhtäaikaa. Minä kielipuoli olin kuitenkin ymmärtänyt oikein ja lähetin Frejan oikeaan suuntaan oikeaan aikaan. Kolmantena tehtävänä oli pieni hakuruutu erittäin motivoituna; ohjaaja piilotti sinne ensin yhden, ja palautuksen aikana heitti toisen. Tämä ryhmä on hyvin aloittelijoita noutotreeneissä, vaikka koirat eivät ihan pentuja enää ole, nuoria kumminkin, ja kaikki ovat tehneet tokoa yms mutta eivät noutoja kai ollenkaan.
Treenin jälkeen kurssilainen Margit, ruskean Yoka-flatin emäntä kutsui meidät kotiinsa kahvittelemaan, ja samalla Doris, kurssin ohjaaja kertoi ryhmälle vähän teoriaa: mitä on eteenlähetys, haku, lähihaku, lähetysasento jne. Tämän vielä ymmärsin, mutta sitten kun kahvi oli irrotellut kielenkantoja ja juttu luisti, niin en tuosta paksusta tirolinmurteesta kyllä ymmärtänyt kuin sanan sieltä, toisen täältä. Mutta rouvilla oli hauskaa :-)
Lenkillä tänään silmään sattui myöhäinen kukkanen, joku alppikello lienee, sinnittelee vielä pakkasista huolimatta.
Lenkin jälkeen suuntasin katsomaan Christkindlmarktia eli joulumarkkinoita. Ne avattiin männä viikolla, ja monta kojua jo olikin pystyssä ja valtavasti ihmisiä. Lisää markkinaa avataan vielä ensi viikon lopulla, katsotaan vieläkö sitä ehtii katsomaan. Hehkuviiniä ja punssia, kastanjoita, monenmoista syötävää, paljon käsitöitä, mutta vähän ehkä markkinakrääsääkin.
Löytyipäs vielä lähtiessä parkkihallista rekkaribongaus. Musikaalitähti vai kampaamoyrittäjä??
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti